maanantai 2. huhtikuuta 2018

Päivä 5: Barranco Huts - Breakfast Wall - Karanga Campsite

Aamu ei eronnut edellisistä. Vehnävelliä, paahtoleipää, paistettua munaa ja nakki. Suurin ero muihin päivään rajoitti majoitusalueen toisen reunan. Aamun alkaijaiseksi pitäisi kiivetä The Barranco Wallin päälle.
Breakfast Wall kiivetään heti aamiaisen jälkeen
Missään ei oikein ole korostettu että tähän nousuun pitää Kilimanjaron valloittajaksi aikovalla olla jotain liikkuvuutta ja lihaksia. Noin 250 metrin paikoitellen pystysuoraan nousuun pitää jalan nousta, koordinaation olla kunnossa ja paikoitellen auttaa itseään myös käsillä. Toki samaan aikaan rinteen nousi 7-vuotias tyttö Austinista ja 69-vuotias nainen Etelä-Afrikasta.

Aamiaisseinämän nousuun meiltä kului tunti ja vartti. Vaikeimmat paikat olivat alkupäässä. Keskivaiheessa siirryttiin loivasta rinnettä sivuttuin ja noustiin hieman tiukempi 10-20 metrin nousu. Tämä lienee reissun hauskin osuus koska siinä oikeasti joutuu tekemään jotain päästäkseen ylös.

Oikein muotoiltu paketti mahtuu kivipaasien välistä.


Reisissä tuntui eilisen kahden tunnin laskeutumisen jälkeen jotain ja tänään kiipeämisen jälkeen halusi venytellä. Muuten fyysinen rasitus on ollut ihan normaalia. Treenata voi vaikka jossain isossa museossa ja viitisen tuntia hiipiä väkijoukon tahdissa sekä aina kerroksen päähän päästyä kävellä rappuset alas ja ylös. Toki harvaan museoon saa ottaa mukaan päivärepun.

Matkalla näimme kaksi harvinaisuutta. Meidän oppaamme mukaan rinteillä työskentelee vain noin 20 naispuolista kantajaa. Miespuolisten määrää hän ei lähtenyt edes veikkailemaan. Itse hän oli työskennellyt 14 vuotta vaellusten parissa. High season kaudella kuukaudessa hän tekee 3 noin 7-8 päivän vaellusta.

Tänään ehdimme ennen lounasta majoituspaikkaamme. Telttailualue on jyrkähkö rinne, johon on saatu tasoitettua teltan nukkumatilan kokoisia alueita. Itselläni absidissa on sen verran jyrkyyttä että oli parempi laittaa pari kiveä teltan eteen ettei alarinteestä tartte vaelluskenkiä hakea. Lounaan porkkanakeiton kera saatiin kanan siipi ja ranskalaisia.

Sää ei suosinut tänään. Kun sade taukosi niin pilvilautat peittivät näkyvyyden yläpuolella olevaan jäätikköön. Näkyvyys hävisi paikoin 50 metrin päässä olevaan uuden vessan perustuksiinkin.

Matkalla oli useampikin kivi, jota olisi pitänyt hieman auttaa...

Päivälliseksi saatiin valkosipulileipiä kurpitsakeiton kanssa. Pääruokana oli riisiä ja papukastiketta. Jälkiruoka oli lämmitettyä tuoretta ananasta. Simppeliä, mutta erittäin hyvää. Happisaturaatio oli 89, joten jotain kroppa on jo suostunut hyväksymään.

Illalla vedin myös päivän doping annoksen: 1 antimalariapilleri,  2 precosan pilleriä ja nyt ensi kertaa puolikas Diamox pilleri. Tarkoituksena varmistaa hieman parempi yöuni, koska vuorokauden päästä ei nukuta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti